Juttusarja 4/4: Mittaaminen ja mittayksiköt

Tämän juttusarjan viimeisessä osassa käsittelen mittaamista ja mittayksiköitä ja ehkä hieman tarkemmin sanottuna mittaamisen tärkeyttä leivonnassa. Toivon, että tekstin lukemisen jälkeen ainakin leivontaan hurahtaneet harkitsevat vaa’an ostamista ja kiinnittävät jatkossa hieman enemmän huomiota tarkkaan mittaamiseen.

Minun täytyy heti aluksi myöntää, etten ole leipurina (enkä ihmisenäkään) välttämättä maailman tarkin tai pedantein. Varsinkin jos leivon jotakin minulle tuttua, saatan mitata jauhot ja sokerit suunnilleen, samoin leivinjauheet ja ruokasoodatkin. Esimerkiksi muffinitaikina on minulle niin tuttu, että tiedän käsi- ja silmätuntumalla, miltä sen pitää tuntua ja näyttää. Näppituntuma on leivonnassa mielestäni todella tärkeää, mutta kaikkea en luottaisi näppituntuman varaan. Hyvänä esimerkkinä voin käyttää macaron-leivoksia, jotka olen saanut onnistumaan vain ja ainostaan ainekset mittamalla, vaikka toki macaron-leivoksiin tottunut voi luottaa enemmän tuntumaan. 

Kun aineksia mittaa desimitoilla, tärkeää on painaa esimerkiksi jauhot melko tiiviisti mittaan ja tasoittaa pinta huolellisesti. Yksi desi vehnäjauhoja painaa 65 grammaa, ja alla olevasta kuvasta huomaa, miten erilaiselta tuo 65 grammaa voi näyttää desimitassa. 

Seuraavassa kuvassa taas kymmenen gramman ero näyttää yllättävän pieneltä! Varsinkin jos vehnäjauhoja tulee taikinaan esimerkiksi neljä desiä ja jokaisen desin mittaa kymmenen grammaa yli, taikinaan tulee peräti 40 grammaa liikaa vehnäjauhoja. Näin suuri ero vaikuttaa varmasti jo koostumukseen ja paistumiseen.

Tästä pääsemmekin siihen, miksi digitaalivaaka on mielestäni niin mahtava apuväline leivonnassa. Kaikissa digitaalivaaoissa on taarausominaisuus, minkä avulla mittaaminen on superhelppoa. Voit läimäistä vaa’an päälle taikinakulhon, painaa taarauksesta painon nollaan ja kaadaa tai siisilöidä taikinaan suoraan oikean määrän esimerkiksi juuri jauhoja. Tällöin pieniäkään heittoja ei tule ja säästyt vieläpä mitta-astiatiskiltä!

Jotta aineita voi mitata vaa’alla, täytyy tietysti tietää, miten paljon mikäkin aine painaa. Olen omin kätösini askarrellut teille taulukon, josta näkee tavallisimpien aineiden painon desilitraa kohden. Lisäksi tein samalla vaivalla toisen taulukon, josta voi tarkistaa, miten ulkomaalaiset mittayksiköt muuntuvat suomalaisiksi. Minä ainakin joudun välillä tarkistamaan desipainoja ja ulkomaalaisia yksiköitä, joten voin jatkossa itsekin tulla tänne lunttaamaan. 

Paino / 1 dl:

Viimeinen mittaamiseen liittyvä asia, jonka haluaisin mainita, on digitaalinen lämpömittari. Omani olen ostanut vasta n. vuosi sitten, mutta lämpömittarille on ollut käyttöä jo ainakin vaahtokarkkeja (ja muita makeisia), lemon curdia ja italialaista marenkia tehdessä. Jos tiedät, että tulet tekemään usein makeisia, kehottaisin panostamaan lämpömittariin. Minua ainakin helpottaa kovasti, kun esimerkiksi lemon curdin kypsyyden saa takuuvarmasti mitattua lämpömittarilla eikä tarvitse alkaa arvioimaan, hyytyykö tahna jääkaapissa vai ei.

Aikaisemman juttusarjan osat löydät täältä tai sivupalkin juttusarja-tunnistetta painamalla. Näitä on ollut niin hauska kirjoittaa, että aion jatkossakin kirjoitella vinkkejä, tuotearvosteluja ja muuta leivontaan liittyvää. Toiveita saa esittää koska vain, täällä tai vaikka Facebookissa!