Trio-jäätelön inspiroima täytekakku

Tänä viikonloppuna vietetään minun ja kahden kaverini yhdistettyjä 75-vuotissyntymäpäiviä, koska olemme kaikki syntyneet vuoden loppupuolella. Mikä voisikaan olla parempaa kuin hyvä syy kutsua kaikki meidän tärkeimmät ystävät ja tuttavat koolle ja hoitaa vielä kolme kärpästä samalla iskulla. Olemme kaikki kolme syntymäpäiväsankaria hyvän ruoan ja herkkujen ystäviä, joten juhlissa on yllättäen pöydät täynnä sekä suolaisia ja makeita herkkuja. Minun tehtävänäni oli hoitaa kakut (tämä + paistettu juustokakku), ja sen lisäksi tarjolla on maailman parasta focacciaa, feta-sipuli-paprikapiirakkaa, kolmen suklaan brownieita, talvista karpaloboolia sekä naposteltavia. 

Olen aina halunnut järjestää lastenkutsut ja leipoa oikein kunnon täytekakun strösseleineen ja värjäittyine kuorrutteineen. Nyt kun ollaan vasta 25-vuotiaita, miksen voisi tehdä yhteissynttäreillekin oikein lapsellisen ja söpön täytekakun. Olen netissä törmännyt usein neapolitan-nimisiin leivoksiin, joissa on kolme kerrosta ja kolme makua: suklaata, mansikkaa ja vaniljaa. Nämä mauthan ovat suoraan klassisesta trio-jäätelöstä, jota minä ainakin olen pienenä vedellyt kiitettävän paljon. Suomessa tätä kolmen maun yhdistelmää ei kutsuta napolilaiseksi, joten minä nimesin tämän täytekakun trio-täytekakuksi. 

Paistoin kolme eri väristä kakkupohjaa 15-senttisessä kakkuvuoassa, yksi kerrallaan. Minulla on tällä hetkellä vain yksi 15-senttinen kakkuvuoka, joten jaoin leipomisen kahdelle päivälle. Jos sinulla on kolme tai kaksikin saman kokoista kakkuvuokaa, homma helpottuu huomattavasti… Jäähtyneet kakkupohjat kääräisin yksitellen tuorekelmuun ja laitoin jääkaappiin odottamaan kuorruttamista.

Päädyin klassiseen voikreemiin (buttercream), vaikka yleensä suosinkin tuorejuustopohjaisia kuorrutteita. Tykkään voikreemin levittyvyydestä ja helppoudesta: tomusokeria tulee aina suunnilleen kaksi kertaa yhtä paljon kuin voita. Levitin joka kerroksen väliin hennon vaaleanpunaiseksi värjättyä voikreemiä ja levitin lopuksi kreemiä reunoille ja kakun päälle. Tässä vaiheessa tarkoitus on levittää kuorrutetta tasaisesti kaikkialle, jotta myöhemmässä vaiheessa kakunmuruja ei tule näkyviin eikä kakkupohja paista läpi kuorrutteesta. Jos kakkupohjat ovat tummia, kuorrutusta pitää laittaa melko reilukin kerros. Tämän kerroksen levittämisen jälkeen (crumb coating, Youtubesta löytyy paljon videioita) laitoin kakun jääkaappiin hetkeksi, jotta kuorrute jähmettyisi hiukan. 

Viimeistelyä varten säästin vajaan desin kuorrutetta, jonka levitin mahdollisimman tasaisesti kakun reunoille ja päälle. Muovinen kakkulasta on hyvä apuväline, ja halutessaan voi tehdä vaikka palettiveitsellä kuvioita reunoille ja kakun pinnalle. Minä pidin kakun hyvin yksinkertaisena ja ripottelin päälle vain sateenkaaren värisiä strösseleitä lastenkutsutyylin hengessä.

Ainiin, on muuten pakko tuskastella yhtä bloggaaja-ongelmaa: jos teen kakun jonnekin juhliin ja haluan julkaista ohjeen kuvineen blogissa, minun pitää aina joko leikata kakusta pala ennen juhlia ja kuvata se tai sitten kuvata leikattu kakku kesken juhlien. Jälkimmäinen vaihtoehto ei tule talvella yleensä kysymykseenkään, koska jo kolmelta alkaa olla liian pimeää minkäänlaiseen kuvaamiseen. Onneksi nyt läheisimmät ystävät ymmärtävät tämän problematiikan, ja esimerkiksi tämäkin kakku olisi ollut vähän ikävä esitellä tähän tyyliin: ”Koittakaa nyt sielunne silmin kuvitella, miltä kakun kolme eri väristä kerrosta näyttävät.” Mitä te muut bloggaajat teette: viettekö leikatun kakun pokalla juhliin?

12 vastausta artikkeliin “Trio-jäätelön inspiroima täytekakku

  1. Tiedän niin, mitä tarkoitat tuolla bloggaajaongelmalla! Onneksi omat ystäväni ovat myös ymmärtäväisiä: viime kesänä kesken kesäjulhien kaverit jälkiruoan saapuessa pöytään tiedustelivat, että olihan kuvat blogiin otettu. No, eiväthän ne olleet, joten porukka kannusti minua ne ottamaan ja istui kiltisti pöydässä odottamassa kuvaussession ajan 😀

    Ihanan näköinen kakku, varmasti juhlien keskipiste. Makoisia juhlia!

    Tykkää

  2. Ihanan näköinen kakku, kuin karkki! Bloggaajaongelma tunnistettu! Yleensä pyrin ottamaan kuvat ennen tarjoilua, koska en loista ajan paineen alla – kakkupalan kuvailu muiden odotellessa nälkäisinä ei ehkä kuulu lempitilanteisiini. 🙂 Suurin osa ystävistäni ja perheestäni on tottunut jo saamaan aloitettuja kakkuja, ja ovat yleensä vain kiitollisia päästessään osaksi maistelutoimikuntaa. Eri asia on silloin, jos leivon kakun vartavasten jollekin henkilölle / johonkin juhlaan – silloin toimitan sen kyllä kokonaisena ja jätän vaikka leikkauskuvat ottamatta, jos se ei ole aivan välttämätöntä.

    Tykkää

  3. Tämä on todellakin supersuloinen kakku, kerrassaan ihana :). Onneksi kakunväri ei ole iästä kiinni, täällä kun tehdään vieläkin välillä hempeitä kakkuja :).

    Tykkää

  4. Pipsa: Kiva kuulla, että muutkin ovat tuskailleet saman ongelman kanssa. Meilläkin joskus kuvaussessiot on suoritettu herkkujen ollessa jo pöydässä ja vieraiden ollessa pöydän ääressä, mutta olen omalla kohdallani huomannut että yksin kuvaaminen on paljon parempi vaihtoehto…

    Kiitoksia kovasti! : ))

    Tykkää

  5. Tiina/Kakkupuutarha: Voi kiitos, tai kuin jäätelö! 😉

    Olen täysin samaa mieltä kanssasi: kuvaan paljon mieluummin yksin ja niin, että voin rauhassa hioa yksityiskohtia, jos sille tuulelle satun. Tietty tilauskakut ja vieraammille menevät kakut pitää kuvata vain ulkopuolelta, niin harmi kuin se joskus onkin!

    Tykkää

  6. Mielettömän kaunis ja ihanan pastellinen kakku! Onnittelut vielä, toivottavasti teillä oli mahtavat pirskeet!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s