Lomatunnelmaan Milanon kekseillä

Tänään alkoi hiihtoloma, aivan kuin yhtäkkiä! Meillä on luvassa miniloma keväiseen Milanoon, ja tunnelmaan virittäytyäkseni tein osuvasti nimettyjä Mint Milanos -keksejä. Käänsin keksit rennosti Milanon kekseiksi – saas nähdä saako Milanosta oikeasti tällaisia keksejä. Rapeiden keksikuorien välissä on mintun makuista tummaa suklaata, mikä on kaikessa yksinkertaisuudessaan mahtava makuyhdistelmä. Kaikki yksinkertainen on italialaisten mieleen, eli varmasti myös nämä keksit. Valmistaminen on superhelppoa, ja ainut vaikea vaihe on keksien pursottaminen. Jos pursotinpussi pysyy edes jotenkin käsissä, eikun vain leipomaan!

Milanossa aiomme nauttia kulttuurista ja nähtävyyksistä, mutta näin lyhyellä lomalla täytyy pysähtyä ja hengittää italialaista tunnelmaa: nauttia espressoa katukahvilassa, katsella tyylikkäästi pukeutuneita milanolaisia ja maistella pikkuleipomoiden leivoksia. En malta odottaa, laitan kyllä tänne kuvaterkkuja!

 

Lämpimät mozzarella-bruschetat

Bruschetta on klassinen italialainen alkupala: rapea patonki, jonka päällä on tuoreita tomaatteja, sipulia, valkosipulia, basilikaa ja oliiviöljyä. Bruschetta on  niinkuin italialainen ruoka yleensä: superyksinkertaista ja silti takuuvarma hitti. 

Näillä lämpimillä mozzarellabruschetoilla hurmaat kenet tahansa, ja sulanut mozzarella saa bruschetat maistumaan hieman minipitsoilta. Italialaisten mielestä on varmaan pyhäinhäväistys yhdistää mozzarellaa bruschettaan, mutta ei kerrota italialaisille. Näin yksinkertaisen reseptin kanssa tärkeää on kiinnittää huomiota raaka-aineiden laatuun:

– Valitse tuore ciabatta, esim. Stockmannin tumma ciabatta on täydellistä tähän
– Käytä kypsiä, meheviä tomaatteja
– Mausta laadukkaalla oliiviöljyllä, ja mustapippuri tulee tietysti myllystä!

Parmesanpiirakka

Teen yllättävän harvoin suolaisia piirakoita, vaikka ne ovatkin täydellistä tarjottavaa illanistujaisiin ja käyvät hyvin nopeasta välipalasta. Tätä parmesanpiirakkaa olen kuitenkin syönyt lukemattomia kertoja äitini valmistamana, enkä varmaan koskaan kyllästy piirakkaan. Olen lisäksi julkaissut joskus vanhassa blogissa ohjeen, mutta yksi lempipiirakkani ansaitsee uuden postauksen paremmilla kuvilla. Parmesanpiirakan hyvän maun salaisuus on yksinkertaisuus, rasvaisuus ja suolaisuus – itse tykkään kaikista kolmesta piirteestä yhtä paljon! Ohjeen alkuperästä ei ole mitään tietoa, äiti on saanut sen yhdeltä sukulaiselta aikoinaan.

Vaikka piirakkaan tarvitsee tehdä kaksi erillistä vaahtoa, aineksia on loppujen lopuksi ihan muutama, eikä valmistamisessa menee kauaakaan aikaa. Pohjaa ei tarvitse välttämättä esipaistaa, koska täytteessä ei ole kauheasti nestettä, mutta rapeammasta pohjasta pitävä voi esipaistaa pelkkää pohjaa uunissa n. 10 minuutin ajan ja paistaa sen jälkeen täytteen kanssa n. 25-30 minuuttia.