Herkkuvinkkejä Pariisiin?

Ihanaa, lennot Pariisiin ostettu! En ole ikinä käynyt tuolla leivonnaisten ja herkuttelun mekassa, mutta heinäkuussa olisi tarkoitus viettää viikonloppu jossakin päin Pariisia. Noin lyhyen loman aikana prioriteettilistan korkeimmilla sijoilla ovat vain muutamat must see -nähtävyydet – ja tietty syöminen ja juominen.

Kuvat täältä ja täältä.

Laduréella pitää tietysti käydä (ja lähteä ulos paperikassit täynnä macaron-leivoksia), mutta muuta minulle ei tule mieleen Pariisista. Erityisen kiva olisi välttää pahimmat turistimestat ja löytää aitoja helmiä: kahviloita, aamiaispaikkoja, bistroja, tunnelmallisia paikallisten suosimia ravintoloita… Laittakaapa kaikki parhaat Pariisi-vinkkinne pöytään, ja teette minut tosi iloiseksi! Ihan pelkäksi syömiseksi ja leivosten metsästämiseksi viikonloppu ei voi kuitenkaan mennä, sillä reissaan poikaystäväni kanssa. Hän kuvailee macaron-leivoksia ”niiksi hampurilaisen näköisiksi”.

Pyymäen Oma -kahvilan macaronit toimivat suomalaisena korvikkeena, kun Laduréen herkkuja ei ole saatavilla.

Dominikaaninen tasavalta – Puerto Plata

Terkkuja Dominikaanisen tasavallan pohjoisrannikolta valkoisilta rannoilta! Olemme viettäneet jo muutaman vuoden ajan joulut täällä Karibianmeren tietämillä, kun koko perheellä on kerrankin samaan aikaan lomaa ja mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Olen tosi innokas jouluihminen, mutta joulut on pystytty aina viettämään etu- tai jälkikäteen.

Niille jotka ovat miettineet Dominikaaniseen matkustamista, voisin lyhyesti kertoa omat mietteeni näin viikon loman perusteella. Plussaa lomakohde saa ilmastosta ja suorista lennoista Suomesta: varsinkin jos aikoo lähteä reissuun vain viikoksi, suorat lennot vähentävät matkustamissähläämistä, ja täällä on takuulla aurinkoista sadekauden jälkeen (sadekausi kestää noin joulukuun alkuun asti). Olen ollut Karibian seudulla aikaisemmin Aruballa ja Meksikossa Karibian rannikolla, ja kaikki kohteet tietysti eroavat toisistaan kovasti. Kaikkia silti yhdistää mielestäni karibialainen rentous ja elämäntyyli: ihmisillä ei ole kiire, palvelu on rentoa (suomalaiselle hidasta), ja tarjoilijat ovat aidon hymyileviä ja ystävällisiä. 

Voin täysin suositella Casa Colonial -hotellia, jossa on superauttavainen henkilökunta ja vain 50 huonetta.

Ruoka Dominikaanisessa on erityisen hyvää. Ravintolat tarjoavat karibialaisia makuja ja annoksia kuten jambalayaa, mereneläviä ja riisi- sekä papuruokia. Täällä kannattaa ehdottomasti syödä tuoretta kalaa, kuten mahi-mahia, ja hummeria, joka on superhalpaa Suomen hintoihin verrattuna. Hummerisalaatti, jossa on ainakin kaksi grillattua hummerinpyrstöä, maksaa vähemmän kuin ankea marketin salaatti Suomessa. Dominikaanisessa kannattaa myös perehtyä vuohiannoksiin, rommiin ja kahviin.

Jambalayaa, jossa on riisiä, ravunpyrstöjä, kanaa ja mausteista makkaraa

Hummerisalaatti

Dominikaanista kahvia, ai että!

Tässä käydään kauppaa tuoreesta kookosvedestä

Paras kakku pitkään aikaan: kookoskerroskakku, josta aion kehitellä oman versioni. Pysykää kuulolla!

Dominikaaniseen tai ainakaan Puerto Plataan en matkustaisi kahdestaan esimerkiksi siskoni tai tyttökaverini kanssa, sillä köyhässä ja machokulttuurin sävyttämässä paikassa ei ole turistin välttämättä turvallista kulkea hotellialueiden ulkopuolella – ainakaan ilta-aikaan. Esimerkiksi Aruballa oli aivan erilainen tunnelma ja minulla oli täysin turvallinen olo. Hotellialueilla ja vaikka isommalla porukalla liikkeellä ollessa Dominikaaninen on kuitenkin melko turvallinen matkakohde.

Tallinnassa suklaaostoksilla

Kävinpä syyslomallani ensimmäistä kertaa (!) Tallinnassa, ja koska reissu oli melko suunnittelematon ja varasimme sekä laivaliput ja hotellin edellisenä iltana, ei tullut tutkiskeltua mitään Tallinnan kahviloita tai ruokapaikkoja etukäteen. Välillä onkin ihan kiva mennä ulkomaille ilman minkäänlaista suoritusstressiä, kun mukana ei ole järjettömän pitkää listaa eri paikoista, joissa pitäisi käydä.

Hotellimme oli vanhassa kaupungissa, joten siellä tuli miniloman aikana pyörittyä eniten. Törmättiin kuitenkin Chocolats de Pierre (The Pierre Chocolaterie) -nimiseen kahvilaan yhdellä sisäpihalla vanhassa kaupungissa, ja muistin kuulleeni tai lukeneeni kahvilasta joskus aikaisemmin. Sisällä ei saanut kuvata, mutta paikka oli supertunnelmallinen ja persoonallisen näköinen. Kahville ei jääty, vaan iskin silmäni heti vittiinin käsintehtyihin suklaisiin.

Otin kahdeksan (isokokoista) konvehtia ja puurasian, ja hintaa setille tuli n. 30 euroa. Kallista mutta täysin sen arvoista, jos on ollenkaan suklaaihmisiä! Valitsin konvehdeista samppanjan, morello-kirsikan, toscan, karamellin ja marsipaanin ja jonkun oikein supersuklaisen. Suosittelen nauttimaan näitä yhden tai kaksi kerrallaan vaikka makean kuoharin kanssa. Minunlainenkaan sokerihiiri ei pysty syömään näitä kerralla enempää, ja kaikkia ei ole vieläkään syöty. Ihan täydellinen lahjaidea, jos aikoo piipahtaa Tallinnassa!

Tallinna yllätti ensikertalaisen muutenkin positiivisesti. Turistit eivät olletkaan kaikki suomalaisia – oli etelä-eurooppalaisia, ruotsalaisia ja brittejä ihan yhtä lailla. Hyviä ravintoloita ja kahviloita riittää syrjemmällä kuulemma vaikka kuinka paljon, kun lähtee turistikeskuksesta hieman poispäin. Minulle saa antaa vinkkejä seuraavaa Tallinnan-matkaa varten, koska viimeiseksi ei tämä eka visiitti jäänyt!