Ravintolapäivä Tampereella

Lauantaina ravintolapäivänä sää suosi kaupungille kiertelemään lähteneitä herkkusuita. Ravintolapäivä meinasi melkein mennä minulta ohi tälläkin kertaa, mutta onneksi havahduin kauppareissulla kun kaupungilla oli tavallista enemmän väkeä liikenteessä. Tykkään ravintolapäivästä ihan älyttömästi, ja Suomeen kaivattaisiin mielestäni enemmänkin tällaisia yhteisöllisiä ja hyväntuulisia tapahtumia. 

Kierreltiin kavereiden kanssa ensin Koskenrannan kojut, ja löysin heti oman suosikkini. Le Muffin -nimisessä kojussa myytiin niin leivoksia: oli snickersin ja kiivin makuisia sekä kookos-vadelma-raakamuffineita. Päädyin trooppiseen kiivimuffiniin, jonka kuorrute ja taikinaosa olivat molemmat ihan täydellisiä. Nam! Harmittaa muuten kun huomasin vasta Instagramista myöhemmin, että Rakkaudesta ruoanlaittoon -blogia pitävä neitokainen myi Hämeenpuistossa minikuppikakkuja, olisi ehdottomasti pitänyt käydä maistamassa.

Söin yllättäen käänteisessä järjestyksessä, eli ensin makeaa ja vasta sitten suolaista. Suolainen suupala löytyi Hämeenpuistossa meksikolaista ruokaa myyvästä kojusta, ja otin possulla täytetyn pienen maissileivän, joka oli aivan täydellinen välipala. Espanjankielistä nimeä en tietty muista! Jälkkäriksi (kyllä, toinen jälkkäri) otin passionhedelmämoussen, joka oli myöskin aivan ihana. Kumpaakaan näistä herkuista tuskin pääsisin Tampereella muuten kuin ravintolapäivänä maistamaan! Tytöt olivat nälkäisempiä ja ottivat Pirkanmaan keittiömestareiden lohirieskat.

Loppuun vielä söpö kuva kahden tytön pitämästä limubaarin kyltistä, ehdottomasti ravintolapäivän hienoin! Tyttöjen kyltistä, ihanista tarjottavista ja lisääntyneestä vapaa-ajastani innostuneena päätin, että perustan oman kahvilan seuraavana ravintolapäivänä (edellyttäen että olen jokseenkin Suomen rajojen sisällä). Kuulisin mielelläni ravintolapäivään osallistuneilta, minkälainen kokemus kahvilan/ravintolan perustaminen on ollut. Onko ollut vaikea arvioida määriä: onko tarjottavaa jäänyt paljon yli tai loppunut kesken? Pääseekö hommassa rahallisesti plussan puolelle vai onko kyse vain henkisestä tuotosta?

Naapurin avajaisissa (naapurissa)

Tänään tuli torstai-illan kunniaksi piipahdettua äidin seuralaisena Stockmannin taakse avatussa Naapuri-nimisessä lifestyle-liikkeessä, jossa neljä liikettä ovat yhdistäneet voimansa entisen One Wayn tiloissa. Naapuri on melkeinpä minun naapurissani, ainakin samalla kadulla (Tuomiokirkonkatu 24 Tampereella). Liikkeet ovat lifestyle-tyylinen Putiikki Rannalla, vaatteita myyvä Minzi, antiikkiliike Anna-Stiina sekä oikein kivalta vaikuttava kahvila Bistro Naapuri.

Neljä liikettä toimivat kivasti yhdessä, ja ostosten lomassa pääsee kätevästi käymään kahvilla ja kakulla tai lounaalla. Bistro Naapurissa tulen aivan takuulla käymään uudelleenkin: tiskissä oli raakaleivonnaisia ja itse tehtyjä todella herkullisen näköisiä kakkuja (valkosuklaa-vadelmakakkua täytyy ainakin testata), ja lisäksi Bistro Naapurista saa esimerkiksi täytettyjä pitaleipiä, salaattia ja Johan&Nyströmin teetä. Viinejäkin löytyy! 

Kaikista neljästä liikkeestä olisi löytynyt vaikka mitä: Putiikki Rannalla myy kivoja merkkivaatteita mutta sen lisäksi myös pientä kodin tavaraa kuten Nicolas Vahe -tuotteita. Minun on pitänyt jo hetken ostaa itselleni uusi Bialetti-kahvinkeitin mutta ihastuin Nicolas Vahen söpöön 2-3 kupin mutteripannuun. Putiikki Rannalla -liikkeessä oli avajaisten kunniaksi kaikki tuotteet -20 %, joten kahvipannu maksoi alennuksen jälkeen vain n. 23 euroa.

Minzissä myydään merkkivaatteita ja kivan näköisiä koruja, ja antiikkiliike Anna-Stiinassa on sekä antiikkia että uutta sisustustavaraa sekaisin. Yritin pysytellä houkutuksista kaukana ja tyydyin ostamaan vain kahvipannun ja maistelemaan kahvilan herkkuja! Käykääpä muutkin tamperelaiset ja Tampereella vierailevat katsomassa, miten viihtyisä paikka on kyseessä. Ja teidän pitää ehdottomasti maistaa tuota marjaisan sitruunaista raakaleivosta, se oli aivan täydellistä!

Kahvi(la)vinkki: Tampereen Paahtimo

Olen varmasti aikaisemminkin kirjoitellut, että rakastan kahvia ihan kaikissa sen olomuodoissa. En olisi joskus kymmenen vuotta sitten uskonut kirjoittavani näin, koska olen ollut aikaisemmin paljon vannoutuneempi teen ystävä. Teetä juon vieläkin, mutta ei ole kahvin voittanutta. Kahvia on pakko saada heti aamulla, eikä ehkä niinkään piristävän vaikutuksen vuoksi, vaan kyseessä on jokin rutiini- tai tunneasia. Kahvinjuontini alkoi kunnolla vasta – ihme kyllä, kun kahvin laadun ottaa huomioon – yliopistossa. Kylmissä luentosaleissa mikään ei lämmitä ja piristä niin kuin mukillinen kuumaa, piristävää kahvia, vaikka kahvion kahvi hieman kitkerää olisikin.

Kahvinjuontini ei suinkaan jäänyt Juvenes-kahvin tasolle ja ostin kahvinkeittimen (Kenwoodin kMix) muutamia vuosia sitten. Meillä on myös Bialetti-mutteripannu, jolla saa melkein kahvilatasoista kahvia jos lämmittää ja vaahdottaa maidon. Hyvään kahviin kannattaa panostaa vaikkei olisikaan mikään hifistelijä – eron maussa huomaa ihan helposti. Haluan nyt vinkata teille aivan mahtavasta kahvilasta Tampereella, nimittäin Tampereen Paahtimosta, jossa kahvit paahdetaan paikan päällä. Tampereella on kaksikin Paahtimoa: Tuomiokirkonkadulla siinä Stockmannin vieressä ja Hämeenkadun varrella Keskustorin lähellä. Minä olen käynyt vain vanhemmassa, Tuomiokirkonkadun kahvilassa, ja erikoiskahvit ovat aina ihan älyttömän hyviä eivätkä kovin kalliitakaan. Vitriinissä on myös makeaa ja suolaista herkkua, jotka kaikki näyttävät oikein hyviltä.

Paahtimossa tulee käytyä muutenkin kuin istuskelemassa, nimittäin kahviostoksilla. Paahtimolta saa monenlaatuisia kahvipapuja vaikka valmiiksi jauhettuina haluamallaan jauhatuksella. Henkilökunta on aina ystävällistä ja jauhaa pavut mielellään juuri oikeanlaisiksi. Olen tykästynyt erityisesti vahvaan Cubano-kahvipapuun, jonka tuoksu on aivan huumaava. Olen ostanut Paahtimosta kahvia aina mutteripannulle, mutta täytyy ehdottomasti käydä hakemassa kahvia myös suodatinjauhatuksella. Suodatinkahvikin nousee aivan uudelle tasolle, kun käyttää hyvälaatuista kahvia ja vaahdottaa vaikka vielä maidonkin.

Huomasin myös, että Paahtimo on Tampereen Joulutorilla 22.12. asti, joten käykää ihmeessä jouluostosten lomassa maistamassa hyvää kahvia!