Banoffeen uusi tuleminen

Kaupallinen yhteistyö: Arla

Banoffee on vähintäänkin klassikkoherkku, joka tarjoillaan yleensä piirakan muodossa. Näin joulun alla ja Arlan Luomu Täysmaidon kanssa luodun kampanjan seurauksena puin banoffeen uusiin vaatteisiin: banoffee-vanukkaaksi! Banoffee-vanukkaassa maistuvat rouheat piparinmurut ja tuttu banaanin sekä kinuski yhdistelmä. Pääraaka-aineena banoffee-vanukkaassa on Arla Luomu Täysmaidosta keitetty tuhti vaniljavanukas. 

Vaniljakastiketta ja vaniljavanukasta keittäessä täytyy luottaa laatuun ja makuun – en lähtisi itse keittelemään vanukasta esimerkiksi mauttomammasta rasvattomasta maidosta. Homogenoimaton, mahdollisimman luonnonmukaisessa muodossaan oleva luomulaatuinen täysmaito maistuu todellakin maidolta, ja korkean rasvapitoisuutensa ja rasvan luonnollisen olomuodon vuoksi vaniljavanukas on niin rehtiä kuin vain voi olla. Käytä vanukkaassa vielä oikeaa vaniljaa (tai oikeaa vaniljaa sisältävää kätevää vaniljatahnaa), ja saatat joutua kauhomaan valmista vaniljavanukasta sellaisenaankin pari lusikallista!

 

Täydellinen herkkulahja: Lakritsitoffee

Vielä ehtii tehdä joulumakeisia lahjaksi, nimittäin herkkulahjojen kanssa ei haittaa vaikka olisi vähän viime tingassa: ainakin on tuoretta! Tein viime vuonna muutamille läheisille lahjaksi ihanaa fleur de sel -toffeeta, joka onnistui aika kivasti lämpömittarin ansiosta. Muistaakseni annoin vanhemmilleni etukäteisjoululahjaksi purkillisen kyseistä suolalla maustettua toffeeta ja söin siitä itse melkein kaiken kyläillessäni. Tämä on varmaankin mahdollista vain minun kohdallani…

Olen jo hetken vilkuillut Sokerileipurin kotona -blogin ihania toffeereseptejä ja ihastunut erityisesti lakutoffeen (lakritsikolan) ohjeeseen. Blogin kirjoittaja Emmi vieläpä vinkkasi minulle kyseisestä ohjeesta, kun kirjoittelin ostaneeni lakritsijuurijauhetta. Alkuperäiseen Pärlans konfektyr -konvehtiliikkeen ohjeeseen tulee lakritsijauhetta ja vielä salmiakkisuolaa, mutta minä käytin ainoastaan Urtekramin lakritsijuurijauhetta, jota minulta löytyy valmiina. 

Vaikka minulla oli mielessäni kuva toffeen keittämisestä pitkällisenä, tunteja kestävänä operaationa, toffeen valmistaminen kävi aikas nopeasti. Digitaalinen lämpömittari kertoo kätevästi, milloin sokeri on valmista. Varmasti kokenut sokerimestari tunnistaa pelkästään ulkonäöstä, minkä vaiheen sokeri on saavuttanut, mutta minunlaiseni noviisin täytyy uskoa sokeasti lämpömittaria. 

Toffeesta tuli hyvää ja sopivan sitkeää, sellaista että hampaidenkin pitäisi pysyä suussa näitä syödessä (tosin en ehkä huonohampaisimmille isovanhemmille ehkä antaisi). Lakritsijuuren maku on mukavan hentoinen ja sopii jotenkin joulun makuihin. 

 

Suolafudge-suklaahippucookiet

Kirjoittelin pari päivää sitten Dr. Oetkerilta saamistani leivontauutuuksista ja innostuin heti leipomaan. Suklaahipuista minulle tuli heti mieleen tehdä cookieita, vaikka ihan vähän aikaa sitten julkaisinkin macadamipähkinä-cookieiden ohjeen. Nyt on ilmeisesti joku cookie-mania meneillään… Tällä kertaa yhdistin vähemmän makeaa tummaa suklaata hyvin makeisiin (ja ihanilta maistuviin) fudge-kuutioihin ja lisäsin vielä hetken mielijohteesta cookieiden pinnalle sormisuolaa ennen paistamista. Sormisuola oli mielestäni hyvä veto, sillä cookieiden makumaailmasta tuli kivan tasapainoinen pienistä kontrasteista huolimatta. Suolaisuus ei hyppää silmille maistaessa vaan tuntuu hienoisesti siellä täällä makean fudgen ja tumman suklaan seassa. 

Cookieiden tekemisessä pätevät samat säännöt kuin aina ennenkin: sokeria tulee paljon (tämä on välttämätöntä rakenteen takia), keksitaikinaa jäähdytetään puolisen tuntia ennen paistamista, sen jälkeen taikinasta otetaan reilun ruokalusikallisen kokoisia nokareita, joita ei litistetä ennen paistamista, ja paisto pidetään tarpeeksi niukkana. Yksi hyvin tärkeä sääntö koskee keksien nauttimista: lämpöisinä, maitolasin kanssa. Huomaa monikko, näitä ei pysty syömään vain yhtä!