Sitruunainen tiramisu eli sitruunamisu

Sitruunaisia terveisiä Italian Amalfin rannikolta! Tiesin jo ennen reissuamme, että Sorrento on tunnettu limoncellostaan ja että Amalfissa kasvaa jättimäisiä sitruunoita, mutten osannut odottaa sellaista sitruunoiden ilotulitusta mitä saimme Amalfin rannikolla kokea. Oli melkein surrealistista nähdä ensimmäistä kertaa sitruunoita luonnonvaraisena – ja varsinkin kun niitä tuntui kasvavan kaikkialla.

Kävimme reissullamme tutustumassa paikallasella sitruunafarmilla, jossa tilan pitäjän poika kertoi meille sitruunoiden kasvatuksesta ja limoncellon valmistuksesta. Maistoimme tilalla italialaisen nonnan tekemää sitruunatiramisua, ja halusin kehitellä tiramisusta oman (hieman vähemmän viinaisen) version. Jos et halua käyttää ollenkaan limoncelloa, eli italialaista sitruunalikööriä, korvaa reseptin limoncello sitruunamehulla ja lisää hieman sokeria.

Tiramisu on yksi kaikkien aikojen lempparijälkiruuistani, mutta tiramisu voi mielestäni helposti mennä pieleen. Tämä on tietysti makuasia, mutten pidä liian kosteasta tiramisusta, ja mielestäni ainut oikea keksi tiramisuun on savoiardikeksi. Lisäksi mascarponea pitää olla reilusti, ja aidossa tiramisussa on reilu kerros tummaa kaakaojauhetta ja kermaa.

Tässä sitruunaisessa versiossa ei luonnollisesti ole kaakaojauhetta tai kahvia, mutta muuten tutut elementit löytyvät. Sitruuna itse asiassa taittaa rasvaista mascarponea ja kermavaahtoa tosi kivasti!

Sain poimia tilalla oman sitruunan puusta, ja toin sen tietenkin Suomeen saakka. Tiesittekö, että sitruunan siemenet ovat steriilejä, minkä takia sitruunapuu on aina puoliksi appelsiinipuu? Sitruunapuita ei siis saada siemenestä, vaan muuntamalla parivuotinen appelsiinipuu sitruunapuuksi.

Sitruunamisu (10 palaa)

Mascarponekreemi

  • 3 kpl munankeltuaista
  • 2/3 dl sokeria
  • 2/3 dl kevytmaitoa
  • 250 g mascarponea
  • 2 tl sitruunan raastettua kuorta
  • 1 tl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria)

Limoncello-kostuke

  • 1 dl sitruunan mehua
  • 1 rkl Limoncelloa
  • 1/2 dl vettä
  • 3 rkl sokeria

Lisäksi

  • 200 g Savoiardi-keksejä
  • 1 1/2 dl kuohukermaa
  • 1 rkl sokeria sitruunaa koristeluun

Valmista ensin mascarponekreemi.

Mittaa kattilaan munan keltuaiset, sokeri ja maito. Kuumenna levyllä koko ajan sekoitellen ja anna kiehahtaa. Ota heti pois levyltä ja kaada toiseen kulhoon, anna jäähtyä jääkaapissa n. 30-60 minuuttia.

Sekoita hieman jäähtyneeseen keltuaisseokseen mascarpone, sitruunan raastettu kuori ja vanilja. Laita sivuun odottamaan.

Valmista Limoncello-kostuke sekoittamalla aineet keskenään laakeassa kulhossa.

Kasta ensin puolet Savoiardi-kekseistä uppeluksiin kostukkeessa, asettele yksi kerros keksejä n. 22×22-senttisen neliövuoan pohjalle. Saatat joutua hieman katkomaan keksejä, että saat pohjan peitettyä.

Levitä päälle puolet mascarponekreemistä. Toista sama keksien kanssa ja levitä päälle loput mascarponesta.

Vaahdota kuohukerma kuohkeaksi vaahdoksi, lisää sokeri ja levitä kerma tasaisesti mascarponen päälle. Koristele joko sitruunaviipaleilla tai sitruunan raastetulla kuorella.

Anna levähtää jääkaapissa vähintään 1 h ajan, mielellään useamman tunnin ajan.

Koristelin kakun sorrentolaisella sitruunalla, jota voi syödä sokeroituna kuorineen. Luomusitruunoita saattaa pystyä syömään kuorineen, mutten takaa että maku on hyvä. Vaihtoehtoinen koristelu on sitruunan raastettu kuori!

Juustokakku+omenapiirakka

Yksi syksyn lemppareistani on perinteinen omenapiirakka – joko kannellisena versiona tai muropohjaisena piirakkana. Mitään ihan perinteistä omenapiirakkaa en kuitenkaan raaskinut tehdä, koska leivon vain harvoja juttuja useammin kuin kerran, joten halusin yhdistää piirakan juustokakkuun.

Mitä tapahtuu kun yhdistää kaksi herkkua: juustokakun ja omenapiirakan? Kuten kuvista näkyy, lopputuloksena ovat herkulliset omena-juustokakkupalat, joissa on mehevä täyte ja rapsakka murupinta. Omenakausi on jo alkanut, ja nämä maistuvat vielä paremmilta kun käytät hapokkaita, oman puun omenoita kaupan omenoiden sijasta. Jos et siis osaa päättää, haluatko juustokakkua vai piirakkaa, yhdistä kaksi klassikkoa helpoksi herkuksi.

Vinkki! Nämä voi viimeistellä vielä kinuskikastikkeella, mikäli sokerihammastaa jää vielä kolottamaan. Omena ja kinuski sopivat täydellisesti yhteen!

Suklainen vadelmabritatorttu

Rakastan britatorttua, joka on ollut vakkariherkku jo lapsuudessamme. Äiti teki usein kiiveillä ja kermavaahdolla täytetyn britatortun, joka hävisi aina yhdeltä istumalta. Äidin britatortussa on vaalea pohja ja mantelirouhetta, mutta nyt vadelmien kypsyttyä halusin kehitellä erilaisen britaohjeen. Muunsin torttupohjista suklaiset ja lisäsin suklaata myös kermavaahtoon – vadelma nimittäin rakastaa suklaata!

Britatortun tekeminen on superhelppoa ja täytteitä voi varioida loputtomiin. Ainut vaaran paikka on pohjien käsitteleminen paiston jälkeen, mutta edes pienet halkeamat tai repeämät eivät pilaa britatortun ulkonäköä. Brita voi mieluusti olla rustiikkisen näköinen. Kurkkaa aikaisempi britaohjeeni täältä, kesäinen kirsikka-brita.